Suurin osa Suomen 52 tekojärvestä oli vielä kokematta, joten niiden metsästys piti aloittaa heti kun talven 2021 lumet olivat sulaneet. Ensimmäinen bongaus oli Säkylän Huovinlammi aivan Porin Prikaatin varuskunnan vieressä. Nättihän se oli, armeijan unohtama keinolampi.
Heti vieressä oli uusi sensaatiomainen löytö, Köyliön Kankaanpään kylän Kuninkaanlähde. Se voisi olla jopa maan vanhin tekojärvi, vähintään 1700-luvulla syntynyt. Mutta onko sen pinta-ala yli kaksinkertaistunut laajennuksessa? Siitä ei saatu varmuutta, joten Isonkyrön Orisbergin Kotilammi säilytti vanhimman tekojärven statuksensa.
Toukokuussa lähdin melomaan lähimpiä puuttuvia tekojärviä kohti pohjoista. Ensimmäisenä vastaan tuli Patana Vimpelin ja Vetelin rajalta. Korpijärven täydellinen tyyneys ja rauha!
Vielä pohjoisempaa löytyi Haapajärven Tervaperän tekojärvi. Siinä oli kivoja laavuja hiekkarantoineen, yhteys pikkuiseen luonnonjärveen ja mahtava kallioreunama!
Olin asettanut kohtalaisia toiveita Reisjärven Korpiseen, mutta ne ylittyivät! Tämä on minun paras melontatekojärveni toistaiseksi: epäsäännöllinen sokkelo, runsaasti suorantoja ja kivoja kivirantoja. Sitä paitsi kivisellä veneellä souti vastaan itte Korpisen Äijä! (Olin aivan hiljaa, etten säikyttänyt kaloja.)
Enkä ole nähnyt vieläkään suurinta osaa tekojärvistä, joten seikkailut jatkuvat…
Anssin melontablogi 